Ihan Itse

Ihan uteliaisuudesta kyselisin, että onko muutkin yhtä hysteerisiä kangassaksien kanssa?
Meillä nimittäin lapset on tiennyt ihan pienestä pitäen, että äidin kangassaksiin ei kosketa ja se joka pudottaa ne, ostaa uudet.
Mulla on käytössä tosi monet sakset. Yhdet perus kangassakset, yhdet tylsyttäville materiaaleille(tällä hetkellä lähinnä pellavalle), isot räätälinsakset paksuille kankaille, teflon pinnoitteiset liukkaille kankaille. Lisäksi tietty kaavapaperille ja tukikankaille omansa. Olenkohan vähän yli tarkka?

Itsellä on vain yhdet kangassakset (ei ole ollut vielä varaa ostaa useampia, eri kankaille tarkoitettuja.. joskus tulevaisuudessa sitten..) ja niillä siis leikkaan kaikenlaisia kankaita. Mitenkään hysteerinen en ole saksieni suhteen, mutta visusti pidän sakset vain kankaanleikkuukäytössä, koska jo kotona äiti opetti ettei kangassaksilla missään tapauksessa saa leikata muuta kuin kangasta etteivät tylsy. Ja joku ompelutarvikekauppias sanoi joskus, että kaavapaperi on todella paha saksille, joten sitä ei todellakaan kannata kangassaksilla leikata - kaavat olenkin sitten leikannut ihan tavallisilla saksilla.

Minulla on vain yhdet ompelusakset, mutta olen kyllä suht tarkka niistä. Ne pidetään minulla vississä tallessa, eikä kenelläkään ole niitä lupa käyttää omiin juttuihinsa. Itsekin saatan helpommin leikattavat kankaat leikellä kodin paremmilla käyttösaksilla, mutta aiemmin on tullut leikeltyä niin onnettomilla venkuloilla, että olen oppinut pitämään ne yhdet ompelusakset omassa tallessa.
Melkein yhtä tarkka olen kotona myös pitkästä metalliviivaimesta, josta on apua monessa muussa kuin kankaanleikkelyssä, ja kesäpaikalla yhdestä tietystä kalanfileerausveitsestä, jota ilman ämpärillinen isoja ahvenia jäisi takuulla fileoimatta.

Mulla on kanssa parit sakset, joihin muut ei koske. Ei mitkään erityisen kalliit, mutta ovatpahan mun "kangassakset". Sitten on mun askartelusakset ja niin edelleen, mutta mulle myös äiti opetti, että kangassaksilla ei mennä mitään paperia leikkelemään. Mies ei oikeen ymmärrä, mutta siltähän ei kysytä
Ainoa, mitä äiti niillä leikkas kankaan lisäksi oli meidän hiuksia

Ja sitten jossainvälissä minä otin ja hankin saksenteroittimen, näin saa pidettyä ne muutkin sakset terävinä ja äidin kangassakset pysyy vamemmin siellä laatikossa...

Myös minä olen tarkka kangassaksistani. Lapset muistaa varmaan ikuisesti sen kesäisen päivän, kun päättivät leikata ikkunan asennuksen jälkeen polyuretaanin roippeita niillä samaisilla saksilla... No, sen jälkeen sakseni ovat saaneet olla rauhassa, uudelleen terotettuina.

Muutenkin työnteko sujuu paremmin, jos välineet ovat kunnossa ja aina samassa paikassa.

Vähän pihi olen minäkin kangassaksistani, puhumattakaan lankasaksista. Oppi on kyllä tuntunut menevän perheenjäsenille perille; kovin on syyllisen näköisiä kavereita, jos heidät yllätetään lankasakset kädessä...

Minullakin on kankaille omat sakset, mutta muuten homma menee vähän nurinkurisesti: Kangassakset on siskolta saadut perussakset ja yleissakset jälkikäteen hankkimani kalliimmat. Vähän välillä harmittaa leikellä tylsyttäviä juttuja hyvillä saksilla. Mutta kun sain ompelusakset ensin, niin eihän niiden työtehtävää voi alkaa muuttamaan jälkikäteen.

Minulla on kahdet sakset kankaille, vanhat, käytössä hieman jo tylsyneet paksuille kankaille ja keinokuiduille, sekä uudet kaikelle muulle. Ja käy melkein sääliksi raukkaa jonka yllätän lainaamasta saksiani johonkin muuhun kuin kankaan leikkaamiseen. Melkein. Muuten ei varmaan olisi niin nuukaa, mutta asuessani vielä vanhempien luona, pappa keksi joskus käydessään leikata tossut rikkinäisistä kumisaappaista ensimmäisillä käteen osuneilla saksilla, jotka luonnollisesti olivat juuri ne parhaat kangassakset. Varmaan arvaatte miten hyvin hamekankaan leikkaaminen sujui sen jälkeen..

Minulla on simppeli värikoodi: jos saksissa on siniset tai metalliset kahvat, ne ovat minun sakseni ja niihin ei saa koskea. Piste.

Oli ihan sattumaa, että sinikahvaisista tuli kangassakset, mutta ne ovat olleet sitä alusta asti ja väri on sen verran harvinainen, että koodi toimii edelleen. Auttaa myös itseäni pitämään nuo käsityösakset erillään muista; kirjontasakset nyt erottaa helpommin (minusta), vaikka kyllä ne kuulemma ihan kynsisaksilta näyttävät. Siksi metallikahvaisiin ei myöskään saa koskea, kynsisaksissa on oranssit kahvat...


Opin muuten itse tarkaksi ihan kantapään kautta, omistin ompeluharrastuksen alkuvaiheessa vain ja tasan yhdet sakset, joita käytettiin kaikkeen. Kun sitten olin aikani nirhinyt niitä kankaita milloin viivan vasemmalta, milloin oikealta puolelta, ymmärsin, miksi suositellaan erillisiä kangassaksia ja niin sinikahvaiset tulivat taloon.

Mulla on kahdet kangassakset, joita yritän vaalia, mutta välillä huonolla menestyksellä. Ensimmäisillä mies leikkasi sähköjohtoa "kun nämä on niin sopivan terävät että saa hyvää jälkeä aikaiseksi"

Toiset pilasin ihan itse kun sain kaverilta housut joita sitten ryhdyin lyhentämään ja ihmettelin kun ei sauman kohdalla leikanneet sakset ollenkaan. Johtui juuri sopivasti sauman alle jääneestä nuppineulasta! Että harmitti!

Mutta nyt on siis jo valmiiksi kahdet vähän huonommat sakset, pitäis nyt sitten saada vielä ne kolmannet joita pitäisin lukollisessa kaapissa ja ainoa avain olisi minulla!

Ompelusaksiasia on opittu jo lapsuudessa, ei ollut asiaa äidin kangassaksiin. Omat lapset ovat myös oppineet jättämään äidin sakset rauhaan tai ainakin luvanvaraisesti käyttämään. Olen merkannut omat sakseni laittamalla nauhalenkit kahvoihin.

Nykyisin mulla on useammat sakset ja sinikahvaiset ovat mullakin vain ja ainoastaan kangasta varten. Tavallisia yleissaksia on useammat ja ne ovat aika samanlaisia, mutta olen pyrkinyt pitämään nekin vain käsityökäytössä ja pieniä teräväkärkisiä on ainakin parit pikkutarkkaan leikkelemiseen käsityökäytössä. Parit vanhemmat käsityösakset ovat kulkeutuneet keitiöön ja ovat joutuneet kaikenlaiseen pääasiassa pussien ja pakkausten aukaisemiseen. Pyrin olemaan tarkka saksieni kanssa, mutta mulla ei ole varsinaisia isoja kangassaksia vaan lähinnä noita yleissaksien tapaisia ja pienempiä. Sen olen huomannut, että saksia pitää olla aika monet, että ne omat hyvät pysyy tallessa, eivätkä päädy rautalangan katkaisemiseen tms.

Itselläni on kahdet kangassakset. En ole erotellut niitä erilaisille kankaille.. Toiset pyörii olohuoneessa, jossa leikkelen kaavat kankaista ja toiset on aina ompelukoneen luona hätätapauksia varten Lankasaksinakin ne on toimineet.. Pitäisi siihen homaan ostaa omansa.
Kaavapaperia varten on omat saksensa, joita säilytän myös olohuoneessa.

Kangassaksissa on fuksian värinen satiininauha merkkinä. Miehelle olen toitottanut, ettei niihin saa koskea.

Meillä äitini on myös pienestä pitäen opettanut, että kangassakset ovat pyhät, niihin ei kosketa. Näin ollen pidän myös itse kangas- ja lankasakseni visusti jemmassa. Viikko sitten kävi kuitenkin niin, että mies osti veitsen- ja saksien teroittimet ja pyysin häntä teroittamaan samalla kangas- ja lankasakseni. Vein ne siis hänelle teroitettavaksi ja hetken päästä huoneesta kuuluu: "Oho, tulipas näistä terävät!"

Mies oli testannut molempien saksieni terävyyttä leikkaamalla pari A4-paperia pieneksi silpuksi!
Oli kyllä todella lähellä, ettei ukko kokenut todella väkivaltaista kuolemaa tuolla hetkellä
Eivät nuo sakset kyllä enää mitään leikkaa...

Minulle myös kangassakset on pyhät. Aikoinaan mies leikkas mun saksilla jotain johtoa jossa oli rautalankaa ja tietysti saksiin tuli lovi "sai kuulla kunniansa" sain kyllä uudet sakset. Omistan kahdet eri kokoiset kangassakset ja kahdet lankasakset. Kangassakset ja toiset lankasakset on visusti mun jemmassa. Toiset lankasakset on tossa neulomusten lähellä joita tulee joskus käytettyä myös kynsisakainakin.

Mulla on kangassakset(sinikahvaiset nekin) ja lankasakset, joista oon kyllä tarkka. Tosin, kun ostin uudet yleissakset, totesin että leikkaan niillä kankaat siistimmin kuin sinikahvaisillani.. Eli ovat jo aika tylsät. Lankasaksilla joku on joskus leikannut jotain kiellettyä, ja niissäpä onkin nyt pieni lovi. Hyvin kuitenkin toimivat vielä!

Ja kyllä, kangassakset ovat pyhät.

Minä en saanut kantakotoa perintönä kangassaksien pyhyys-opetusta, koska siellä on edelleen käytössä 20 vuotta vanhat sakset joilla ei leikkaa mitään.

Ostin itselleni muutama vuosi sitten kunnolliset kangassakset ja niistä olen pitänyt huolen, ettei niillä leikata kuin kangasta. Tosin minulla on sikäli helppo pitää saksista huolta, kun asun yksin, ei ole miestä joka leikkelisi saksilla sähköjohtoja. (jotain hyötyä sinkkuudestakin )

Noiden kangassaksien lisäksi minulla on useampi kappale halppissaksia, joita käytän sitten kaikkeen muuhun leikkelyyn. Hankin myös pari vuotta sitten teroittimen, joten saksien käyttöikä kummasti piteni, ei tarvitse ostaa joka vuosi uutta settiä

Itse en niin hirveästi ompele, joten olen tuumannut, että niin kauan kunnes iskee hirveä ompeluvimma ja lopullinen ompelukärpänen puraisee, niin en osta kangassaksia. Käytän tavallisia yleissaksia, hyvälaatuiset ovat tosin, kankaiden leikkaamiseen. Mutta niillä leikataan vähän kaikkea mahdollista paperista muovipakkauksiin. Ovat edelleen muutaman vuoden käytön jälkeen tarpeeksi terävät kankaiden leikkaamiseenkin.

Olen kyllä suunnitellut ostavani uudet yleissakset, jotka sitte pyhittäisin kankaille, mutta se ei ole nyt tämän hetken murhe, sillä pärjään nyt vielä nuilla toisilla. Ehkä joskus, jos ompelusta tulisi minulle säännöllinen harrastus, eli tekisin sitä vähän useammin kuin kolmen kuukauden välein, niin ostaisin kyllä kunnon saksetkin. Tai ainakin vain kankaille tarkoitetut.

En itse vain jaksa pingottaa minkään käsityövälineiden takia. Hyödyke ne ovat siinä missä muutkin, niitä saa uusia, mikäli joku menee niillä muuta leikkaamaan ja ne pilaamaan. Eivät ne pilalle mene sillä, että kerran paperia leikkaa. En jaksaisi itse nostaa mitään perheriitoja minusta niin mitättömän asian takia.

Minulla oli ihan yleissakset kangassaksina, kunnes hävisivät mystisesti. Kaikki muut sakset meillä kotona olivat enemmän tai vähemmän tylsiä ja ompelukurssilla olin oppinut, että terävät pitää olla. Aikani noita kadonneita saksia etsin ja kun eivät mistään tulleet esille, ostin uudet. Yleissaksia ei juuri silloin kaupassa ollut, joten päädyin vähän isompiin. Taisivat jop kangassaksien nimellä olla. Lankoja varten minulla on violettikahvaiset pienemmät sakset. Molemmat asuvat ompelutarvikelaatikossa, joten eivät seikkaile muussa käytössä.

Ne kadonneet yleissakset lopulta löytyivät kylpytakin taskusta (?!), kun tipahtivat sieltä lattialle. Samalla hieman vääntyivät niin, että terät ottivat jostain kohti hieman yhteen ja leikatessa tuntui sellainen pykälä. Tässä vaiheessa olin siis ostanut jo uudet kangassakset (tai no en ole ihan varma, jos en ollut, niin ostin viimeistään tuossa sitten, kun entiset menivät pilalle). Nuo yleissakset ovat kuitenkin käytössä minulla nyt keittiösaksina ja hyvin leikkaavat eikä pykälääkään enää niin tunnu.

Teroitukseen aion viedä parit pikkusakset jotka ovat ihan luvattoman tylsiä ja niillä jos erehtyy yrittämään lankaa leikata poikki tai mitään muuta tarkempaa, niin ongelmia tulee. Pahvia leikaavat ihan ok.

Eli kyllä, kangas- ja lankasakset on pyhitetty omikseen. Kotona meillä ei kukaan ommellut, joten tämän opin ompelukursseilla ja ihan käytännöstäkin - sakset löytyy aina, kun niille on oma paikka muiden ompeluvälineiden seassa.

Itsellä on kolmet kangassakset (kerääntynyt koulun takia) joista yhdet olen tosin pilannut leikkelemällä nuppineuloja. :P
Myöskin löytyy parit lankasakset sekä kirjontasakset. Olen nuista hyvinkin tarkka ja onneksi yksin asuessa tarvitsee vain satunnaisesti muistuttaa ystäviä vaihtamaan saksia, jos näpertelyä harrastelemme.

Jaa, en ole kovin tarkka saksistani. Tavalliset (mutta uudehkot) yleissakset on käytössä, enkä leikkele niillä kovin paljon muuta kuin kangasta.

Semmoiset pienet langankatkaisusakset pitäisi kyllä hankkia. Ja vaikka useammat, yhdet voisi laittaa narulla kiinni ompelukoneeseen

hauska huomata, että en ole ainut saksistaan tarkka. Ja täytyy sen verran lisätä, että luettelin tuossa aiemmin vain isot sakset... Ompelukoneen vierestä löytyy vielä langankatkaissakset, yhdet terävät, pienet, joilla saa aukileikkaukset esim. taskun kulmiin ja vielä yhdet melko pienet yleis käyttöön. Saksia löytyy vielä noidenkin lisälsi...

Juu, kyllä mullakin on tarkasti vaalitut kangassakset, taitaa olla kuudet sakset joihin muut ei saa koskea. Toki asiaa helpottaa se, että en ompele kotona, joten miesväki saa rauhassa käyttää kotona pyöriviä saksia

Kylläpäs täällä on tarkkaa porukkaa! Itselläni on vain yhdet isot kangassakset ja sitten yhdet pienemmät. Lisäksi omistan kolmannet ns. yleissakset, joilla leikkaan kaikkea muuta. Joskus kyllä jos yleissakset on hukassa niin saatan kangassaksillakin leikata esim paperia tai jotain muuta. No, onneksi asun yksin niin ei tarvitse piilotella saksia muilta perheenjäseniltä.

Itsekin olen tarkka kangassaksieni kanssa, mitään muuta ei niillä saa leikata. Se on toisaalta hyvä, koska muuten sakset saattavat tylsyä nopeammin. Minulla on ompelutöihin erikseen kaavanleikkaamis-sakset, pikkusakset (teräväkärkiset) tarkkoihin leikkaamiisiin, ja langanleikkaamis-sakset (en muista virallista nimeä..)...joten olen näköjään melkoinen saksi-hamstraaja... Mutta työ sujuu mukavemmin, kun on kunnon työvälineet...joskus nämä käsityöt ovat välineurheilua..

Mun sakset on myös turvassa töissä! Mutta kun lapset tai mies käy siellä niin kysyvät aina luvat mitä saksia saa käyttää. Ja keskiviikkona oli kyllä päivä pilalla, pudotin kangassakset kivilattialle. Tosin olisin varmaan muutenkin pian vaihtanut, uudet sakset kun odotti laatikossa vielä paketissa...

Tuo putoaminen on kyllä tosiaan kangassaksille paha paha asia. Itsellänikin ne ensimmäiset tosiaan putosi kylppärin lattialle ja vääntyivät, päätyivät keittiösaksiksi.

Ja kaavanleikkuusaksista puheen ollen, niillä keittiösaksilla (ex-kangassaksilla) leikkaan yleensä kaavat. Joskus kyllä olen paha ihminen ja leikkaan kaavatkin kangassaksilla, vaikka niinhän ei tietenkään "saisi" tehdä.

Mutta toisaalta kulutustavaraahan sakset on, joten ne voi sitten teroittaa jos alkavat olla tylsiä. Huonompi homma on tosiaan tuo pudottaminen tai joku nuppineulojen tai muiden leikkaaminen, jotka aiheuttaa terään koloja.

Ihanaa huomata, että muillekkin kangassakset on tarkka asia.
Mieheni ei vieläkään ilmeisesti ymmärrä miksi niillä ei saa muuta leikata, vaikka olen kuinka yrittänyt asiaa selvittää.
Kaiken selittelyn jälkeen olen sitten vain sanonut, että sovitaan ettei niillä muuta leikata. Onneksi sakset ainakin toistaiseksi ovat saaneet olla rauhassa.

Aikaisemmissa viesteissä mainittu "värikoodi" kangassaksille voisi olla käytettävä idea.

mulla on yhdet hyvät sakset millä leikkaan kankaat. sitten on vanhat kangassakset millä leikkaan sellaset kankaat mitkä tylsyttää saksia. sitten on sellaisia epämääräisiä saksia millä saa leikata ihan mitä vaan mihin ne pystyy. mieskin on jo oppinut ettei mun saksiin ole koskemista. kerran se on jo meinaan joutunut ostamaan uudet sakset tylsyttämiensä tilalle.

mie ja olen tarkka saksistani, eli kangassakset ovat ja lankasakset ovat sekä sitten kaiken muun leikkelen tavan saksilla joita tässä taloudessa riittää ihan sen vuoksi ettei tyttäreni tai hänen ystävänsä vahingossakaan ota kangas tai lankasaksia. Hyvänä ovat pysyneet kaikki nämä vuodet. Aikanaan kun oli mies taloudessa niin piilotin sakset siltä kaiken varalta;)